Rakkaat sisaret, riehaantuneet rouvat: Martin Lutherin naiset

”Oliko 1500-luvulla todella tällaista mistä puhut, tarkoitan tätä sukupuoliasiaa?” Suurin piirtein näin minulta kysyttiin jokunen viikko sitten pidettyäni eräässä kansainvälisessä, akateemisessa seminaarissa esitelmän Martin Lutherin ihmiskäsityksestä ja erityisesti ihmisen kehollisuudesta. Olin esitelmässäni muun muassa tuonut ilmi, että ihmiskeho oli Lutherille paitsi ikään kuin abstrakti käsite, josta hän puhui yleisellä tasolla, myös konkreettinen, sukupuolittunut keho. Näin ollen hän puhui nais- ja mieskehosta monessa yhteydessä hyvin eri tavoin. Luther myös johti nais- ja mieskehosta erilaiset olemisen tavat miehille ja naisille, sekä perusteli kehollisuuden avulla vallitsevaa sukupuolijärjestelmää, jossa mies oli hierarkiassa naista ylempänä.

Olin esitetystä kysymyksestä enemmän kuin hämmästynyt. Ajattelen, että maailmassa, jossa on olemassa eri sukupuolia edustavia ihmisiä, kysymys sukupuolesta, sen määrittelystä ja siitä, kenellä on oikeus tehdä näitä määrityksiä, on aina olemassa ja ajankohtainen. Aina näitä kysymyksiä ei käsitellä eksplisiittisesti, siis avoimesti auki kirjoittaen tai puhuen, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö kysymyksenasetteluja olisi olemassa. Luther itse oli usein hyvinkin selväpuheinen ja suora siinä, millainen hänen mielestään oli mies- tai naiskeho, millaisia sopivia olemisen tapoja naisille ja miehille hän määritteli ja mikä taas oli paheksuttavaa.

En voinut antaa seuraavaa vinkkiä suomea taitamattomalle tutkijalle, mutta teille kerron, että Lutherin ymmärrykseen naiseudesta on nyt mahdollista päästä tutustumaan suomen kielellä! Olen nimittäin kirjoittanut aiheesta kirjan, joka on julkaistu syyskuussa. Teoksessani Rakkaat sisaret, riehaantuneet rouvat: Martin Lutherin naiset (Kirjapaja) luotaan muun muassa sitä, millaisiin ajattelun perinteisiin Luther näkemyksissään liittyi ja mitä hän ajatteli omassa elämässään mukana olevista naisista.

rakkaat sisaret_kansi

Monet Lutherin lausunnoista ovat omiaan pörhistämään vähemmänkin vannoutuneen naisasiaihmisen niskakarvoja – esimerkkinä tämä Lutherin käymistä keskusteluista kirjattu linjaus:

Miehillä on laaja rintakehä ja kapeat lanteet; tämän vuoksi he ovat älykkäitä. Naisilla taas on kapea rintakehä ja leveät lanteet. Heidän tulee pysyä kotona. Tämä käy ilmi siitä, millaisiksi heidät on luotu. Heillä on leveä takapuoli, jotta he istuisivat hiljaa.

WA TR 1, nro 55, 19. Vuodelta 1531. Samankaltainen toteamus, ks. WA TR 2, nro 1975, 285.

Olen toisaalta myös ollut todistamassa erään kollegani esitystä siitä, että Luther olisi itse asiassa ollut jopa feministisesti orientoitunut. Tämän ajatuksen tueksi hän käytti esimerkkinä otetta Lutherin Genesis-luennoista:

Antaa heidän [naisia pilkkaavien miesten] olla itse hirviöitä ja hirviöiden poikia – näiden miesten, jotka antavat pahanilkisiä lausuntoja ja pilkkaavat Jumalan luomusta [naista], josta Jumala itse iloitsi mitä erinomaisimpana työnään, ja vielä enemmän; joka on, kuten näemme, luotu Jumalan erityisen päätöksen vuoksi.

WA 42, 53b. Genesis-luennot 1535–38.

Ajattelen, että termit, kuten sovinisti ja feministi, ovat nykypäivän merkityksillä latautuneita, eikä niillä voi leimata Lutheria tai hänen aikaansa suuntaan tai toiseen. Ymmärtääkseen Lutheria on ymmärrettävä hänen aikaansa, joka on monessa mielessä hyvin erilainen kuin meidän aikamme.

Kirjassani valotankin 1500-luvun saksalaista elämäntodellisuutta ja marssitan esiin monia naisia, joita ei ole käsitelty aiemmin suomeksi lainkaan. Käsittelen muun muassa maallikkoreformaattoreita, nunnia, Lutherin työtovereiden vaimoja ja Lutherin perheenjäseniä. Eräs kiinnostava hahmo on muun muassa Dorothea Jörger (1477(?)–1556), jota Luther tituleerasi ei enempää eikä vähempää kuin parhaaksi ystäväkseen. Jörger oli keisarillisen linnanpäällysmies Hans Ramingin tytär, jonka tie kulki Italiasta avioliiton kautta Itävaltaan. Hän oli ilmeisesti hyvin tiiviissä kirjeenvaihdossa Lutherin kanssa ja muutoinkin innokas evankelisen uskon levittäjä Itävallassa. Jörgerin ja Lutherin ilmeisen runsaasta kirjeenvaihdosta on säilynyt kolmetoista Lutherin kirjoittamaa kirjettä. Määrä ei vaikuta kovin suurelta, mutta vertailun vuoksi mainittakoon, että Lutherin ja vaimonsa Katharina von Boran välisestä kirjeenvaihdosta on säilynyt vain hieman enemmän kirjeitä, yhteensä 21 kappaletta. Tässä valossa kolmentoista kirjeen kappalemäärä on merkittävä.

Jörger oli paitsi innoissaan evankelisesta uskontulkinnasta, myös tuki wittenbergiläisiä runsaskätisesti Lutherin kautta. Luther kiittelikin Jörgeriä tämän rahallisesta tuesta monessa kirjeessään, muun muassa seuraavasti:

Armo ja rauha Kristuksessa! Kunniallinen, erittäin hyveellinen rouva! Annan täten tietoonne, että almunne on, ylistys Jumalalle, käytetty erittäin hyvin ja se on auttanut ja edelleen jatkaa monen köyhän ihmisen auttamista. En epäile sitä, etteikö Jumala, joka on antanut teille tämän tehtävän, näyttäisi mielihyväänsä avoimesti tässä kiitosuhrissa, niin että te tunnustatte ja ylistätte sitä armoa jonka Hän on näyttänyt teille rakkaan Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta. Antakoon Jumala teille voimia lujassa uskossa ja armollisesti täyttäköön teissä sen tehtävän, jonka Hän on aloittanut, aamen. En ollut itse tiennyt enkä olisi uskonut, että tässä pienessä kaupungissa ja poloisessa koulussa on niin paljon hurskaita, kykeneviä veikkoja, jotka ovat läpi vuoden selvinneet vedellä ja leivällä ja ovat kärsineet hallaa ja kylmää, niin että voivat opiskella pyhiä kirjoituksia ja Jumalan sanaa. Heille almunne on tullut suurena lohtuna ja virkistyksenä. Olen jo käyttänyt yli puolet ja vastaanottanut heidän allekirjoituksensa [todistuksena siitä, että vastaanottajat] ovat rehellisiä veikkoja eivätkä mitään irrallisia lurjuksia. En ole halunnut pidättää tätä teiltä, sillä halusin teidän tietävän kuinka asiat menevät ja ovat. Andreas Hügelille olen antanut enemmän kuin toisille, nimittäin kymmenen floriinia ja sitten uudelleen kymmenen floriinia, ja toisille kaksi, kolme ja neljä floriinia, hyvien ystävien neuvojen mukaisesti, ja kaikki ovat iloisia ja kiitollisia. Tunnuksena kiitollisuudesta olen pyytänyt Mikael Stifelin kautta tämän pienen kirjasen, jonka olen laittanut kirjeen oheen. Koska hänen täytyy olla ilman seurakuntaa, olen antanut hänelle kymmenen floriinia, ja hän pyytää minua lähettämään teille innostuneet terveisensä. Olkoon Kristus teidän ja kaikkien omienne kanssa, aamen.

WA BR 7, nro 2109. Martin Luther Dorothea Jörgerille 27.4.1534.

Luther puolestaan lähetti Ylä-Itävaltaan ensimmäisen evankelisen saarnaajan, Mikael Stifelin (1487–1567), Jörgerin pyynnöstä, samoin kuin neuvoi tätä esimerkiksi testamentin kirjoittamisessa. Kaikkineen voisi sanoa, että ystävyyssuhde palveli molempia osapuolia aika mukavasti.

Luettuasi Rakkaat sisaret, riehaantuneet rouvat tiedät Dorothea Jörgerin tapauksen lisäksi esimerkiksi sen, millä tavoin Luther suri kahden tyttärensä kuolemaa, mikä riehaannutti Ursula Rothin ja miksi Rosina von Truchsess oli Lutherin mielestä häpeämätön valehtelija ja olisi joutanut heittämään henkensä. Kirjaa voi ostaa suoraan Kirjapajan omilta sivuilta. Se löytyy myös monen kirjakaupan valikoimista kuin myös kirjastoista. Antoisia lukuhetkiä!

Sini Mikkola

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s