Arvoituksellinen Argula von Grumbach

Ei sitten saatu Helsinkiin uutta naispiispaa, purnasin taannoin mielessäni Argula von Grumbachille (1492–1554/1557). Odotin Argulan lohduttavan minua lempeän äidillisesti, että reformaatio nyt vain on kertakaikkiaan hidas prosessi, täytyy olla kärsivällinen. Mutta ei. Sen sijaan tämä kipakkasanainen rouva kohotteli minulle puolen vuosituhannen takaa kummastuneesti kulmiaan: ”Nainen – piispana? Kas kun ei arkkipiispana! Älä nyt höpsi, tyttöseni! … Jatka lukemista Arvoituksellinen Argula von Grumbach

Mainokset

Asioita jotka saavat tutkijan herkistymään

Toisinaan mikään ei voita lähteiden äärellä istumista. Tutustuin nürnbergiläisten Magdalena Behaimin (1555–1642) ja Balthasar Paumgartnerin (1551–1600) kirjeenvaihtoon sattumalta, etsiessäni aineistoa 1500-luvun elettyä uskonnollisuutta  käsittelevää luentosarjaa varten. Tässä pari maistiaista Magdalenan elämäniloisista kirjeistä sulhaselleen Balthasarille: Ystävällinen ja sydämellisesti rakkain aarteeni, lähetän sinulle tämän kirjeen mukana pienen nauhan. Kanna sitä minun vuokseni ja ajattele minua – nauha … Jatka lukemista Asioita jotka saavat tutkijan herkistymään

Luterilaisuuden muotoutuminen rajanvedossa reformaation radikaaleihin (1/2): Tapaus Württemberg

Eletään vuotta 1571. Württembergin herttuakunta lounaisessa Saksassa on reilun sukupolven kuluessa kivunnut luterilaisen ruhtinaskunnan mallimaaksi, jossa on esimerkillisesti järjestetty kirkollinen hallinto ja seurakuntaelämä. Ainakin melkein. Sillä, Asterixia lainaten, ”pieni kylällinen voittamattomia gallialaisia [tässä: württembergiläisiä] pitää yhä puoliaan valloittajaa vastaan”. Vaikka saattaa olla kohtuutonta puhua luterilaisesta kirkosta Rooman imperiumin kaltaisena valloittajana, uusin tutkimus on näyttänyt, että … Jatka lukemista Luterilaisuuden muotoutuminen rajanvedossa reformaation radikaaleihin (1/2): Tapaus Württemberg

Katharina Schütz Zell, 1500-luvun maallikkoreformaattori

"Kymmenvuotiaasta lähtien olen ollut kirkkoäiti (saks. Kirchenmutter), saarnatuolin ja koulun palvelija." Näin totesi vuonna 1557 strassburgilainen maallikkoreformaattori Katharina Schütz Zell (1498-1562). Hän puolusti itseään, toimintaansa ja protestanttista uskonvakaumustaan edesmenneen miehensä Matthias Zellin (1477-1548) entiselle assistentille Ludwig Rabusille (1523-1592). Rabus ei arvostanut Schütz Zelliä kovinkaan korkealle - tämä oli hänen mielestään itsestään turhanpäiväisesti melua pitävä, asiansa osaamaton … Jatka lukemista Katharina Schütz Zell, 1500-luvun maallikkoreformaattori

Reformaation unohdettu ihmisoikeusjulistus

Tunnetko Memmingenin kaksitoista artiklaa? Mikäli et, olet hyvässä seurassa (edes suomenkielinen Wikipedia ei tunne niitä). Kyseessä on yksi saksalaisen reformaation merkittävimmistä dokumenteista, jolla on sijansa myös eurooppalaisten ihmisoikeuksien historiassa. Ne eivät kuitenkaan ole Lutherin tai kenenkään muunkaan tunnetun opinrakentajan terävästä sulkakynästä lähtöisin. Artiklat liittyvät talonpoikien pyrkimyksiin parantaa asemaansa varhaisen reformaatioliikehdinnän pyörteissä. Veriseksi talonpoikaissodaksi kärjistyneet ristiriidat … Jatka lukemista Reformaation unohdettu ihmisoikeusjulistus