Rakkaat sisaret, riehaantuneet rouvat: Martin Lutherin naiset

”Oliko 1500-luvulla todella tällaista mistä puhut, tarkoitan tätä sukupuoliasiaa?” Suurin piirtein näin minulta kysyttiin jokunen viikko sitten pidettyäni eräässä kansainvälisessä, akateemisessa seminaarissa esitelmän Martin Lutherin ihmiskäsityksestä ja erityisesti ihmisen kehollisuudesta. Olin esitelmässäni muun muassa tuonut ilmi, että ihmiskeho oli Lutherille paitsi ikään kuin abstrakti käsite, josta hän puhui yleisellä tasolla, myös konkreettinen, sukupuolittunut keho. Näin … Jatka lukemista Rakkaat sisaret, riehaantuneet rouvat: Martin Lutherin naiset

Kiltit lapset perivät, tuhmat eivät – reformaation vaikutuksia perintöoikeuteen

Tämän syksyn ensimmäinen vierailijamme, Turun yliopiston oikeushistorian professori Mia Korpiola tarkastelee postauksessaan, miten moraali-, käyttäytymis- ja tunnenormit vaikuttivat perintöoikeuksiin Ruotsissa reformaation jälkimainingeissa.  Reformaatio korosti Jumalan sanaa ja Raamatun asemaa auktoriteettina kirkon perinteen asemesta. Tämä tuli vaikuttamaan myös perintöoikeuteen. Kymmenen käskyä ohjenuoraksi Jo katolisella myöhäiskeskiajalla kymmenen käskyn merkitys oli alkanut korostua kansanopetuksessa. Reformaatio vahvisti tätä kehitystä. … Jatka lukemista Kiltit lapset perivät, tuhmat eivät – reformaation vaikutuksia perintöoikeuteen

Arvoituksellinen Argula von Grumbach

Ei sitten saatu Helsinkiin uutta naispiispaa, purnasin taannoin mielessäni Argula von Grumbachille (1492–1554/1557). Odotin Argulan lohduttavan minua lempeän äidillisesti, että reformaatio nyt vain on kertakaikkiaan hidas prosessi, täytyy olla kärsivällinen. Mutta ei. Sen sijaan tämä kipakkasanainen rouva kohotteli minulle puolen vuosituhannen takaa kummastuneesti kulmiaan: ”Nainen – piispana? Kas kun ei arkkipiispana! Älä nyt höpsi, tyttöseni! … Jatka lukemista Arvoituksellinen Argula von Grumbach

Asioita jotka saavat tutkijan herkistymään

Toisinaan mikään ei voita lähteiden äärellä istumista. Tutustuin nürnbergiläisten Magdalena Behaimin (1555–1642) ja Balthasar Paumgartnerin (1551–1600) kirjeenvaihtoon sattumalta, etsiessäni aineistoa 1500-luvun elettyä uskonnollisuutta  käsittelevää luentosarjaa varten. Tässä pari maistiaista Magdalenan elämäniloisista kirjeistä sulhaselleen Balthasarille: Ystävällinen ja sydämellisesti rakkain aarteeni, lähetän sinulle tämän kirjeen mukana pienen nauhan. Kanna sitä minun vuokseni ja ajattele minua – nauha … Jatka lukemista Asioita jotka saavat tutkijan herkistymään

Luterilaisuuden muotoutuminen rajanvedossa reformaation radikaaleihin (1/2): Tapaus Württemberg

Eletään vuotta 1571. Württembergin herttuakunta lounaisessa Saksassa on reilun sukupolven kuluessa kivunnut luterilaisen ruhtinaskunnan mallimaaksi, jossa on esimerkillisesti järjestetty kirkollinen hallinto ja seurakuntaelämä. Ainakin melkein. Sillä, Asterixia lainaten, ”pieni kylällinen voittamattomia gallialaisia [tässä: württembergiläisiä] pitää yhä puoliaan valloittajaa vastaan”. Vaikka saattaa olla kohtuutonta puhua luterilaisesta kirkosta Rooman imperiumin kaltaisena valloittajana, uusin tutkimus on näyttänyt, että … Jatka lukemista Luterilaisuuden muotoutuminen rajanvedossa reformaation radikaaleihin (1/2): Tapaus Württemberg