Kiltit lapset perivät, tuhmat eivät – reformaation vaikutuksia perintöoikeuteen

Tämän syksyn ensimmäinen vierailijamme, Turun yliopiston oikeushistorian professori Mia Korpiola tarkastelee postauksessaan, miten moraali-, käyttäytymis- ja tunnenormit vaikuttivat perintöoikeuksiin Ruotsissa reformaation jälkimainingeissa. 

Reformaatio korosti Jumalan sanaa ja Raamatun asemaa auktoriteettina kirkon perinteen asemesta. Tämä tuli vaikuttamaan myös perintöoikeuteen.

Kymmenen käskyä ohjenuoraksi

IMG_3109
Frankfurter Neustadtin Pyhän Pietarin kirkon ensimmäinen kirkkoherra Johannes Lupi (Wolff), joka kuoli 1468, panosti kansanopetukseen. Hän opetti seurakuntalaisilleen erityisesti kymmentä käskyä, ja siksi käskyt on visualisoitu myös hänen hautamuistomerkkiinsä. Sitä säilytetään nykyään Frankfurtin kaupunginmuseossa. Kuvaaja: Mia Korpiola.

Jo katolisella myöhäiskeskiajalla kymmenen käskyn merkitys oli alkanut korostua kansanopetuksessa. Reformaatio vahvisti tätä kehitystä. Kymmenestä käskystä tuli keskeisimpiä opetettavia sisältöjä. Esimerkiksi Örebron kirkolliskokouksen (1529) päätösten mukaan pappien piti kerran tai kahdesti kuukaudessa lukea ”Jumalan kymmenen käskyä” saarnastuolista seurakuntalaisilleen.

Neljäs käsky, ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi”, sopi hyvin reformaattorien ja heitä tukevien ruhtinaiden perussäännöksi. Uskottiin, että valtiossa vallitsi järjestys, jos ihmiset tottelivat Jumalaa, maallista esivaltaa ja heitä perheessä edustavaa perheen päätä. Perhe oli yhteiskunnan mikrokosmos. Reformaatio tuli siis vahvistamaan käsityksiä siitä, että lasten tuli totella vanhempiaan samoin kuin alamaisten esivaltaa.

Testamentilla saattoi muuttaa lakisääteistä perintöoikeutta

IMG_3120
Neljä sormea osoittaa, että kyseessä on neljäs käsky: ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi.” Kuvassa lapset pahoinpitelevät istuvia vanhempiaan. Reformaatio korosti vanhempien valtaa lapsiinsa nähden, ja trendi vaikutti myös oikeuskehitykseen. Yksityiskohta Johannes Lupin (Wolff, k. 1468) hautamonumentista, Frankfurtin kaupunginmuseo. Kuvaaja: Mia Korpiola.

Vaikka testamentti-instituutio oli tullut keskiajalla ruotsalaiseen oikeuteen, tämä ei merkinnyt yksilön täyttä testamenttausvapautta. Irtaimen omaisuuden ja ansiomaan eli suvun ulkopuolelta ostetun maan sai periaatteessa antaa kenelle vain. Sukuperintönä saatu maa, ns. perimysmaa, puolestaan meni automaattisesti lähimmille sukulaisille, eikä siitä saanut ilman lähisukulaisten lupaa testamentata kuin kymmenesosan joko kirkolle tai hyväntekeväisyyteen. Perimysmaan osalta ei lapsia voinut tehdä perinnöttömäksi, vaikka he olisivatkin rötöstelleet tai olleet epäkunnioittavia ja tottelemattomia.

Vain tyttäret muodostivat poikkeuksen. Jos tytär meni naimisiin tai harrasti seksiä ilman vanhempiensa lupaa, eivätkä nämä antaneet sitä anteeksi, tytär menetti perintöoikeutensa. Pojat puolestaan saivat rauhassa huvitella ja avioitua tahoillaan ilman vanhempien lupaa. Muu omapäisyys, välinpitämättömyys tai julmuus ei muodostanut lain mukaan perinnöttömäksi tekemisperustetta. Asenteet kuitenkin muuttuivat reformaation jälkeen Ruotsissakin. Kymmenen käskyä muodostuvat entistä vahvemmin oikeus- ja moraalinormien perustaksi, vaikka uusi Ruotsin laki säädettiinkin vasta vuonna 1734.

Tottelevaisuudesta palkitaan

1500-luvun lopun ja 1600-luvun alkupuolen säilyneet ruotsalaiset lähteet osoittavat, että vanhemmat alkoivat useammin käyttää lasten kuuliaisuuteen tai tottelemattomuuteen liittyviä argumentteja esimerkiksi perhekirjeenvaihdossa. ”Luonnollisen rakkauden” [esim. äidin- ja pojanrakkauden] nähtiin olennaisesti kuuluvan perheenjäsenten välisiin suhteisiin, kun taas sen puute osoitti ”luonnottomuutta”. Tunne tai sen puuttuminen näkyi siitä, kuinka perheenjäsenet kohtelivat toisiaan. Perheenjäsenten huono kohtelu puolestaan toi häpeää ja huonoa mainetta paitsi yksilöille itselleen myös koko suvulle.

Sukulaisten välinen rakkaus-, kuuliaisuus- ja huolehtimisvelvollisuus päätyi myös oikeudellisiin asiakirjoihin. Esimerkiksi suosiessaan joitain lapsiaan toisten kustannuksella äiti saattoi argumentoida tämän lapsen ”aina palvelleen häntä nöyrästi”. Näin esimerkiksi Anna Björnintytär Lejon (k. 1618) totesi antaessaan tyttärelleen Brita Mattsintytär Cruusille omaisuutta vuonna 1616. Kaksi vuotta myöhemmin kuolinvuoteellaan tekemässään testamentissa Anna palkitsikin kuuliaisen Britan antamalla tälle kaiken ostomaansa. Jesper-pojan perhe sai myös testamentilla arvoesineitä, mutta Axel-poikansa Anna jätti ilman mitään omaisuutta todeten kylmästi tämän jo ottaneen osansa. Lukija saa vaikutelman, että Axel oli ehkä tuottanut äidilleen pettymyksen vaatimalla isänperintöään tai äidinpuoleista ennakkoperintöä liian kärkkäästi tai käyttämällä omankädenoikeutta.

lossy-page1-406px-Porträtt._Maurits_Lewenhaupt_-_Skoklosters_slott_-_87270
Kreivi Mauritz Steninpoika Leijonhufvud (1559-1607) ja hänen äitinsä kreivitär Ebba Månsintytär Lilliehöökin
(1529-1609) huonot välit olivat tunnettuja. Poika syytti äitiään ”luonnottomasta ja perusteettomasta vihasta” häntä
kohtaan, minkä äiti yhtä kärkevästi kiisti. (Kuva: Wikimedia Commons)

Anna Björnintytär itse puolestaan oli saanut häälahjaksi äidiltään, Stiernskiöld-sukuun kuuluvalta Karin (Katarina) Göranintyttäreltä (k. 1584) tämän Harvialan kartanon vuonna 1573. Yli kolme vuosikymmentä leskenä ollut äiti oli perustellut lahjaa sanoen, että kaikki hänen muut lapsensa olivat hylänneet hänet vaikeuksissa, eivätkä olleet auttaneet häntä teoin tai neuvoin. Sen sijaan Anna oli nuoruudestaan lähtien ollut nöyrä ja kuuliainen sekä kaikin tavoin avustanut äitiään niin myötä- kuin vastoinkäymisessäkin. Äiti Karin vahvisti vielä lahjan kuolinvuoteellaan ja totesi voivansa lahjoittaa kartanon, koska se oli osin huomenlahja ja osin ostettu.

Vastaavia esimerkkejä voisi Ruotsista luetella useita. Vaikuttaakin ilmeiseltä, että kun reformaatio korosti Jumalan sanaa ja kymmentä käskyä, se vahvisti vanhempien valtaa ja sukupolvihierarkioita perheoikeudessa eri tavoilla. Samalla se oikeutti vanhempia käyttämään aktiivisesti lapsia palkitsevia ja tuomitsevia argumentteja epätasaisen omaisuudenjaon perusteena. Kiltit ja kuuliaiset lapset saivat palkintonsa eivät vain tuonpuoleisessa vaan jo maan päällä omaisuuden muodossa. Julmat tai tottelemattomat lapset puolestaan saivat vain, mitä laki heille salli – jos sitäkään. Useat vanhemmat pyrkivät tarkkaan ja tasapuoliseen omaisuudenjakoon, mutta toiset käyttivät oikeudellisia keinoja – lahjoja ja testamentteja – suosiakseen jotain lapsiaan.

Roomalaisen oikeuden lisäinspiraatio

Trendiä vahvisti samaan aikaan Saksassa myöhäiskeskiajalla alkanut ja 1500-luvulla jatkunut roomalaisen oikeuden vaikutuksen kasvu eli reseptio, joka toi mukanaan uusia perusteita rangaista tottelemattomia lapsia perinnön menettämisellä. Myöhäisroomalaisessa keisarillisessa oikeudessa oli säädetty 14-kohdan lista (Novella115.3), joissa mainittiin tekoja, joiden katsottiin osoittavan niin suurta kiittämättömyyttä lapsen taholta, että hänet sai sillä perusteella tehdä perinnöttömäksi. Näitä perusteita olivat esimerkiksi väkivalta vanhempia kohtaan, vanhempien törkeä loukkaaminen tai solvaaminen, lapsen rikollinen elämäntapa tai seurustelu huonomaineisten ihmisten kanssa ilman vanhempien lupaa tai kieltäytyminen tukemasta velkaisia ja sairaita, mielenvikaisia tai vankeudessa olevia vanhempia. Listan kohdat alkoivat vähitellen ilmestyä myös lakeihin Saksassa.

Saksalaisissa yliopistoissa 1500-luvulla opiskelleet ruotsalaisopiskelijat kokivat kaikesta päätellen 14-kohtaisen listan hyödylliseksi itselleen, koskapa se alkoi ilmestyä ruotsalaisiin lakikäsikirjoituksiin 1500-luvun loppupuolella ja 1600-luvun alkupuolella. Kun Ruotsin keskiaikaista maanlakia yritettiin 1600-luvun alussa päivittää, siihen haluttiin sisällyttää pykäliä, jotka vastasivat osittain listaa. Uudistustyö kuitenkin kariutui poliittisista syistä.

Tästä huolimatta käsitys siitä, että perintöoikeuden ei tullut niinkään olla automaattinen vaan hyvällä ja suvun kunniaa vaalivalla käytöksellä ansaittu oikeus, oli vallannut alaa Ruotsissa. Näiden argumenttien käyttö laajeni hierarkkisista ja vertikaalisista vanhempien ja lasten suhteista myös sisarusten välisiin horisontaalisiin suhteisiin. Katsottiin, että sisarustenkin oli käytöksellään ansaittava perintöoikeutensa tai menetettävä se.

Oikeudellisia asiakirjoja käytettiin tulehtuneissa perhesuhteissa kaunojen maksamiseen. 1600-luvulla perustettujen hovioikeuksien säilyneet arkistot osoittavat, kuinka perintöriita saattoi pahimmillaan yltyä mutapainiksi, jossa aatelisperheiden kaapeista löytyvät luurangot paljastettiin raivokkaasti koko maailmalle ja aateliskilvet tahrittiin puolin ja toisin loalla.

En siis väitä, että reformaatio olisi aiheuttanut palkitsevien ja rankaisevien argumenttien käytön varhaisen uuden ajan ruotsalaisessa perintöoikeudessa, mutta se kiistatta korosti vanhempien valtaa ja patriarkaalisuutta perheoikeudessa useilla tavoilla. Voidaankin ehkä sanoa, että reformaatio oli yhtäältä osoitus tästä jo käynnistyneestä yhteiskunnallis–kulttuurisesta trendistä. Toisaalta se korosti ja legitimoi kehitystä kohti tiukemmin kontrolloitua ja hierarkkista valtiota, jonka pienoismallina perheen oli toimittava.

Mia Korpiola

 

Lisää aiheesta

Robert James Bast, Honor Your Fathers: Catechisms and the Emergence of a Patriarchal Ideology in Germany, 1400–1600. New York 1997.

Mia Korpiola, ”’The Fall and Restoration of Elin Tönnesdotter’: Land, Noble Property Strategies and the Law in Early Seventeenth-Century Sweden”, The Trouble with Ribs: Women, Men and Gender in Early Modern Europe, ed. Anu Korhonen ja K. P. L. Lowe, s. 153–179. COLLeGIUM, 2.

Anu Lahtinen, ”By Love and by Law: Choices of Female Donors in Fifteenth- and Sixteenth-Century Sweden” Donations, Inheritances and Property in the Nordic and Western World from Late Antiquity until Today, eds. Ole-Albert Rønning, Helle Møller Sigh and Helle Vogt, s. 146–164. Lontoo 2017.

Mia Korpiolan & Elsa Trolle Önnerforsin sekä Anu Lahtisen artikkelit teoksessa Planning for Death: Wills and Death-Related Property Arrangements in Europe, 1200-1600, toim. Mia Korpiola ja Anu Lahtinen. Medieval Law and Its Practice, 23.Brill, Leiden, 2018.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s