Naisvoimaa ja miehistä heikkoutta: Katharina ja Justus Jonas Martin Lutherin syynissä

Justus Jonas (1493–1555) lienee monelle reformaation historiaan hiemankaan perehtyneelle jokseenkin tuttu nimi. Hänen nimensä pompsahtelee esiin tuon tuosta saksalaisessa reformaation narratiivissa. Jonas viehättyi Lutherin ajattelusta Leipzigin disputaation yhteydessä vuonna 1519 – siis varsin varhaisessa vaiheessa. Hän oli Lutherin mukana Wormsin valtiopäivillä vuonna 1521, jolloin Luther tuomittiin valtakunnankiroukseen. Hän todisti Lutherin ja Katharina von Boran avioyhdynnän … Jatka lukemista Naisvoimaa ja miehistä heikkoutta: Katharina ja Justus Jonas Martin Lutherin syynissä

Mainokset

Luterilaista alkeisopetusta laulun keinoin – Magdalena Heymairin elämäntyö

Naisten pääsy kirkon virkoihin on tunnetusti ollut kivikkoinen ja on sitä edelleen, kuten Suomessakin saamme vielä vuonna 2017 seurata. Naisten panos reformaation sisältöjen muokkaamisessa, vakiinnuttamisessa ja levittämisessä ei ole kuitenkaan kaatunut tähän. Äiteinä he ovat monesti olleet vastuussa lastensa uskonnollisesta kasvatuksesta, mutta vaikutuspiiri on voinut ulottua myös merkittävästi omaa kotipiiriä laajemmalle. Hallitsijoina naisilla on ollut … Jatka lukemista Luterilaista alkeisopetusta laulun keinoin – Magdalena Heymairin elämäntyö

Nunnia ja konnia

Oletko kuullut ilmiöstä nimeltä luostaripaot? Reformaation sankaritarina, jossa Martin Luther näyttelee itseoikeutetusti miespääosaa kaavunhelmat kahisten, sisältää yhtenä sivujuonteenaan luostareistaan sankoin joukoin pakenevia nunnia ja munkkeja. Ilmiö, joka itsessään on historiallinen tosiasia, kiteytyy yleensä kahteen kohtaan: 1) Luther kirjoitti luostarielämän paheellisuudesta ja syntisyydestä Jumalan silmissä --> 2) ihmiset ottivat hänen sanomansa vastaan ja luostarit tyhjenivät. Tämän … Jatka lukemista Nunnia ja konnia

Miksi välitunti on konferenssien parasta antia? Eli: pohdintoja Luther-kongressin äärellä

Kysyessäni taannoin pieneltä ekaluokkalaiselta, mitä koulussa tehdään, hän alkoi luetella: "Siellä on välitunti – ja ruokatunti – ja sitten ollaan luokassa ja tehdään kaikkia juttuja." Tämä Suomen opettajakunnan kannalta varmasti varsin epäkiitollinen vastaus havahdutti minut ajattelemaan meidän tutkijoiden elämän suolaa ja arjen katkaisijaa: kansainvälisiä konferensseja. Keskiajantutkija, FT Reima Välimäki on kirjoittanut jo muutama vuosi sitten … Jatka lukemista Miksi välitunti on konferenssien parasta antia? Eli: pohdintoja Luther-kongressin äärellä

Arvoituksellinen Argula von Grumbach

Ei sitten saatu Helsinkiin uutta naispiispaa, purnasin taannoin mielessäni Argula von Grumbachille (1492–1554/1557). Odotin Argulan lohduttavan minua lempeän äidillisesti, että reformaatio nyt vain on kertakaikkiaan hidas prosessi, täytyy olla kärsivällinen. Mutta ei. Sen sijaan tämä kipakkasanainen rouva kohotteli minulle puolen vuosituhannen takaa kummastuneesti kulmiaan: ”Nainen – piispana? Kas kun ei arkkipiispana! Älä nyt höpsi, tyttöseni! … Jatka lukemista Arvoituksellinen Argula von Grumbach