Näkymätön tohtori ja rytinähengen karkotus: Martin Luther demoneista

Myytti keskiajan pimeydestä on kumottu lukemattomia kertoja. Yksi viimeaikaisista kontribuutioista tähän myytinmurtamiseen on tänä syksynä ilmestynyt historioitsija Jaakko Tahkokallion teos Pimeä aika: Kymmenen myyttiä keskiajasta (Gaudeamus 2019). Siitä huolimatta, että ajanjakso ei ollut missään mielessä sen pimeämpi kuin mikä tahansa muukaan aika, tarkastelen tässä kirjoituksessa lyhyesti nimenomaan pimeyttä sen myöhäiskeskiaikaisessa kontekstissa. Ajattelin nimittäin, että näin … Jatka lukemista Näkymätön tohtori ja rytinähengen karkotus: Martin Luther demoneista

Rakkaat sisaret, riehaantuneet rouvat: Martin Lutherin naiset

”Oliko 1500-luvulla todella tällaista mistä puhut, tarkoitan tätä sukupuoliasiaa?” Suurin piirtein näin minulta kysyttiin jokunen viikko sitten pidettyäni eräässä kansainvälisessä, akateemisessa seminaarissa esitelmän Martin Lutherin ihmiskäsityksestä ja erityisesti ihmisen kehollisuudesta. Olin esitelmässäni muun muassa tuonut ilmi, että ihmiskeho oli Lutherille paitsi ikään kuin abstrakti käsite, josta hän puhui yleisellä tasolla, myös konkreettinen, sukupuolittunut keho. Näin … Jatka lukemista Rakkaat sisaret, riehaantuneet rouvat: Martin Lutherin naiset

Kiltit lapset perivät, tuhmat eivät – reformaation vaikutuksia perintöoikeuteen

Tämän syksyn ensimmäinen vierailijamme, Turun yliopiston oikeushistorian professori Mia Korpiola tarkastelee postauksessaan, miten moraali-, käyttäytymis- ja tunnenormit vaikuttivat perintöoikeuksiin Ruotsissa reformaation jälkimainingeissa.  Reformaatio korosti Jumalan sanaa ja Raamatun asemaa auktoriteettina kirkon perinteen asemesta. Tämä tuli vaikuttamaan myös perintöoikeuteen. Kymmenen käskyä ohjenuoraksi Jo katolisella myöhäiskeskiajalla kymmenen käskyn merkitys oli alkanut korostua kansanopetuksessa. Reformaatio vahvisti tätä kehitystä. … Jatka lukemista Kiltit lapset perivät, tuhmat eivät – reformaation vaikutuksia perintöoikeuteen

Paskapuhetta 1500-luvulta

”300 vuotta vanha piispan kakka ihastuttaa Tanskassa”, totesi Ilta-Sanomat vuoden 2016 marraskuussa. ”Historiallinen huussilöytö”, otsikoi puolestaan Maaseudun tulevaisuus. Tanskassa oltiin vaille kaksi vuotta sitten jännän äärellä, kun tutkijat selvittivät piispa Jens Bicherodin (1658–1708) kuivuneen ulostepaukun koostumusta. Tuo kansallisaarre oli peräisin kaivauksissa löydetyn piispallisen ulkohuussin kätköistä. Kiinnostavia tulokset historiallisessa mielessä olivatkin. Aamulehden mukaan löydöksestä saattoi esimerkiksi … Jatka lukemista Paskapuhetta 1500-luvulta

Reformaation avioliittomarkkinoilla (2/2)

Tutustuimme edellisessä kirjoituksessa Wibrandis Rosenblattiin, joka on elämänvaiheillaan ansainnut liikanimen ”reformaation morsian”, ehtihän hän pitkän elämänsä aikana olla naimisissa peräti kolmen reformaattorin kanssa, jotka olivat keskeisiä erityisesti eteläisen Saksan ja nykyisen Sveitsin alueen reformaation muotoutumiselle. Aviomies numero neljä oli Martin Bucer (1491–1551) ja liittoa kesti vuosikymmenen verran. Johannes Oecolampadin ja Wolfgang Capiton tavoin Bucer oli … Jatka lukemista Reformaation avioliittomarkkinoilla (2/2)