Näkymätön tohtori ja rytinähengen karkotus: Martin Luther demoneista

Myytti keskiajan pimeydestä on kumottu lukemattomia kertoja. Yksi viimeaikaisista kontribuutioista tähän myytinmurtamiseen on tänä syksynä ilmestynyt historioitsija Jaakko Tahkokallion teos Pimeä aika: Kymmenen myyttiä keskiajasta (Gaudeamus 2019). Siitä huolimatta, että ajanjakso ei ollut missään mielessä sen pimeämpi kuin mikä tahansa muukaan aika, tarkastelen tässä kirjoituksessa lyhyesti nimenomaan pimeyttä sen myöhäiskeskiaikaisessa kontekstissa. Ajattelin nimittäin, että näin … Jatka lukemista Näkymätön tohtori ja rytinähengen karkotus: Martin Luther demoneista

Kiltit lapset perivät, tuhmat eivät – reformaation vaikutuksia perintöoikeuteen

Tämän syksyn ensimmäinen vierailijamme, Turun yliopiston oikeushistorian professori Mia Korpiola tarkastelee postauksessaan, miten moraali-, käyttäytymis- ja tunnenormit vaikuttivat perintöoikeuksiin Ruotsissa reformaation jälkimainingeissa.  Reformaatio korosti Jumalan sanaa ja Raamatun asemaa auktoriteettina kirkon perinteen asemesta. Tämä tuli vaikuttamaan myös perintöoikeuteen. Kymmenen käskyä ohjenuoraksi Jo katolisella myöhäiskeskiajalla kymmenen käskyn merkitys oli alkanut korostua kansanopetuksessa. Reformaatio vahvisti tätä kehitystä. … Jatka lukemista Kiltit lapset perivät, tuhmat eivät – reformaation vaikutuksia perintöoikeuteen

Nunnia ja konnia

Oletko kuullut ilmiöstä nimeltä luostaripaot? Reformaation sankaritarina, jossa Martin Luther näyttelee itseoikeutetusti miespääosaa kaavunhelmat kahisten, sisältää yhtenä sivujuonteenaan luostareistaan sankoin joukoin pakenevia nunnia ja munkkeja. Ilmiö, joka itsessään on historiallinen tosiasia, kiteytyy yleensä kahteen kohtaan: 1) Luther kirjoitti luostarielämän paheellisuudesta ja syntisyydestä Jumalan silmissä --> 2) ihmiset ottivat hänen sanomansa vastaan ja luostarit tyhjenivät. Tämän … Jatka lukemista Nunnia ja konnia