Erikoislähetyksessä Katariina Jagellonica: Kun perheessä on katolilaisia ja luterilaisia

Kevyissä keskikesän tunnelmissa pääsemme blogimme järjestyksessä toisen vierailevan kirjoittajan, dosentti Susanna Niirasen matkassa haastattelemaan Ruotsin kuningatar Katariina Jagellonicaa (1526–1583), joka tasapainoili elämässään taitavasti eri tunnustuskuntiin kuuluvien sukulaistensa välillä. Jyväskylän yliopistossa yliopistotutkijana toimiva Niiranen on tutkinut erityisesti keskiajan kansankielistä kulttuuria. Katariina Jagellonicaan hän on perehtynyt toimiessaan tutkijana Oxfordin yliopistossa projektissa "The Jagiellonians. Dynasty, memory and identity". Kiitämme Susannaa … Jatka lukemista Erikoislähetyksessä Katariina Jagellonica: Kun perheessä on katolilaisia ja luterilaisia

Argula von Grumbach ja Ingolstadtin yliopiston all-male panel

Teologian maisteri, seurakuntapastori Henna Salo kirjoitti menneellä viikolla (23.4.2017) Vartija-lehteen tekstin otsikolla "Onnea, teillä on kirkollinen miespaneeli!" (Jatkoa ko. tekstiin voit lukea Feministinen kirkko-sivustolta.) Salo pohti tekstissään akateemisen - erityisesti  teologisen - maailman edelleen jatkuvaa painottumista miespuolisten asiantuntijoiden suuntaan. Hän toi teemaa esiin myös reformaation merkkivuoden näkökulmasta:   "Reformaation juhlavuoden kunniaksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat, seurakuntayhtymät, kirkolliset järjestöt … Jatka lukemista Argula von Grumbach ja Ingolstadtin yliopiston all-male panel

Luterilaisuuden muotoutuminen rajanvedossa reformaation radikaaleihin (2/2): Mistä kaikki alkoi?

Edellisessä kirjoituksessani kuvasin entiselle kastajajohtajalle 1570-luvun alun luterilaisessa Württembergissä sorvattua katumusseremoniaa. Miksi nämä rajanvedot olivat edelleen tärkeitä aikana, jota on totuttu nimittämään ”puhdasoppisuuden aikakaudeksi”? Ovatko nämä kirkonkirjojen häiriköt vain näkyviä poikkeustapauksia? Näinkin voi argumentoida ja on usein argumentoitukin. Esimerkiksi kastajaliikkeiden ensimmäisen sosiaalihistorian (1972) kirjoittanut Claus-Peter Clasen oli sitä mieltä, että kyseessä on kiinnostava, mutta historiallisesti … Jatka lukemista Luterilaisuuden muotoutuminen rajanvedossa reformaation radikaaleihin (2/2): Mistä kaikki alkoi?

Luterilaisuuden muotoutuminen rajanvedossa reformaation radikaaleihin (1/2): Tapaus Württemberg

Eletään vuotta 1571. Württembergin herttuakunta lounaisessa Saksassa on reilun sukupolven kuluessa kivunnut luterilaisen ruhtinaskunnan mallimaaksi, jossa on esimerkillisesti järjestetty kirkollinen hallinto ja seurakuntaelämä. Ainakin melkein. Sillä, Asterixia lainaten, ”pieni kylällinen voittamattomia gallialaisia [tässä: württembergiläisiä] pitää yhä puoliaan valloittajaa vastaan”. Vaikka saattaa olla kohtuutonta puhua luterilaisesta kirkosta Rooman imperiumin kaltaisena valloittajana, uusin tutkimus on näyttänyt, että … Jatka lukemista Luterilaisuuden muotoutuminen rajanvedossa reformaation radikaaleihin (1/2): Tapaus Württemberg

Reformaation unohdettu ihmisoikeusjulistus

Tunnetko Memmingenin kaksitoista artiklaa? Mikäli et, olet hyvässä seurassa (edes suomenkielinen Wikipedia ei tunne niitä). Kyseessä on yksi saksalaisen reformaation merkittävimmistä dokumenteista, jolla on sijansa myös eurooppalaisten ihmisoikeuksien historiassa. Ne eivät kuitenkaan ole Lutherin tai kenenkään muunkaan tunnetun opinrakentajan terävästä sulkakynästä lähtöisin. Artiklat liittyvät talonpoikien pyrkimyksiin parantaa asemaansa varhaisen reformaatioliikehdinnän pyörteissä. Veriseksi talonpoikaissodaksi kärjistyneet ristiriidat … Jatka lukemista Reformaation unohdettu ihmisoikeusjulistus