Reformaation avioliittomarkkinoilla (2/2)

Tutustuimme edellisessä kirjoituksessa Wibrandis Rosenblattiin, joka on elämänvaiheillaan ansainnut liikanimen ”reformaation morsian”, ehtihän hän pitkän elämänsä aikana olla naimisissa peräti kolmen reformaattorin kanssa, jotka olivat keskeisiä erityisesti eteläisen Saksan ja nykyisen Sveitsin alueen reformaation muotoutumiselle.

Martin Bucer 53 vuoden iässä, René Boyvinin kaiverrus (kuva: Wikimedia Commons)

Aviomies numero neljä oli Martin Bucer (1491–1551) ja liittoa kesti vuosikymmenen verran. Johannes Oecolampadin ja Wolfgang Capiton tavoin Bucer oli vankan humanistisen ja teologisen koulutuksen saanut reformaation edistäjä seudullaan. Erään arvion mukaan Bucer on ”tärkein reformaattori, josta et ole koskaan kuullutkaan”. Ilmeisesti hänellä oli sekä poliittisia että uskonnollisia motiiveja ajaessaan reformaation asiaa Strassburgissa ja valtakunnan tasolla, ja mahdollisimman yhtenäinen evankelinen liike olisi palvellut molempia ja vahvistanut hänen kotikaupunkinsa asemaa. Bucerin sitkeä pyrkimys kompromisseihin herätti kuitenkin myös närää etenkin jyrkempiä näkemyksiä ajaneissa.

Bucer oli aiemmin naittanut kaksi läheistä ystäväänsä Wibrandis Rosenblattille. On siis ilmiselvää, että hän arvosti Wibrandista suuresti ja tunsi tämän niin pitkältä ajalta, että mistään ensitreffeistä alttarilla ei Bucerin ja Rosenblattin liitossa ollut kyse. Heitä yhdisti myös Bucerin ensimmäinen vaimo Elisabeth, entinen nunna, joka oli kuolinvuoteellaan esittänyt toiveen, että Martin ja Wibrandis löytäisivät toisensa. Bucer oli erittäin kiintynyt ensimmäiseen vaimoonsa ja puhkesi itkuun pyynnön kuullessaan. Vuotta myöhemmin, solmittuaan avioliiton Wibrandis Rosenblattin kanssa, Bucer vertaili vaimojaan eräässä kirjeessään:

”Edellinen vaimoni [Elisabeth] oli vapaampi moittimaan ja korjaamaan minua, ja nyt tunnen, että tämä vapaus ei ollut minulle ainoastaan hyödyksi vaan suorastaan välttämätöntä. Nykyisen [Wibrandis] kanssa minulta ei puutu mitään, paitsi että hänen innokkuutensa ja alttiutensa palvella minua on aivan liian suurta. Ja kuitenkin, kuinka suuresti kaipaankaan menetettyä, niin syvät jäljet on ensimmäisen avioliittoni rakastava yhteys jättänyt sydämeeni.”

Bucer mainitsi eräässä kirjeessään myös, että Elisabethin poismenon aiheuttama yksinäisyys olisi hänelle liikaa ja tämä oli yksi syy, miksi hän kallistui solmimaan uuden avioliiton. Toinen syy oli huoli kummankin leskeksi jääneen puolison keskenkasvuisista lapsista. Uusperhepalapelit eivät siis todellakaan ole mikään nykypäivän ilmiö. Myöhemmin Bucer oppi arvostamaan myös toisen vaimonsa huolenpitoa ja kirjoitti tälle lämpimiä kirjeitä.

Ulospäin heidän taloutensa tuntui täyttävän kaikki evankelisen kodin ihanteet. Italialainen reformihenkinen ystävä Peter Martyr Vermigli (1499–1562) vertasi Bucerien kotia majataloon, jossa kaikki Kristuksen ja evankeliumin vuoksi pakosalle joutuneet otettiin sydämellisesti vastaan. Majataloa pyöritti talon rouva apujoukkoineen, vaikka miesvieraan kuvauksen keskiössä olikin Bucer, joka evankelisena perheenpäänä piti huolta ruokapöydän ympärillä käytävän keskustelun oppineisuudesta ja kristillisyydestä.

Argentina_Straſʒburg_1493
Strassburg Hartmann Schedelin maailmankronikassa vuodelta 1493 (kuva: Wikimedia Commons)

Bucerit majoittivat luonaan uskonsa vuoksi pakosalle joutuneita, mutta heidän omakaan tilanteensa ei ollut täysin vakaa. Kun uskonnollis-poliittinen ilmapiiri valtakunnassa kiristyi, myös Strassburgin reformaattoreiden tuli olla varuillaan. Kun Augsburgin interimiä alettiin 1540-luvun lopulla saattaa kaupungissa voimaan yhä painokkaammin, Martin Bucer katsoi aikansa vastaan pantuaan lopulta parhaaksi paeta – ja kauas. Ja syytäkin oli, sillä kaupunginraati oli interimin velvoittamana erottanut Bucerin kirkollisesta virastaan. Piileskeltyään niin ikään potkut saaneen kollegansa Paul Fagiuksen (1504–1549) kanssa joitakin viikkoja Katharina Schütz Zellin kotona, miehet pääsivät vihdoin matkaan. Wibrandis ja  lapset jäivät pitämään huolta kodista.

Martin Bucerin ja Paul Fagiuksen tie vei Englantiin, jonne Canterburyn arkkipiispa Thomas Cranmer (1489–1556) oli kutsunut heitä kantamaan kortensa kekoon sikäläisen kirkon uudistamisessa. Molemmille oli tarjolla virat Cambridgen yliopistossa, ja sinne Bucer ja Fagius myös asettuivat. Paikallisen kielen kanssa auttoi Fagiuksen Cambridgessa opiskeleva poika. Silti sopeutuminen vieraaseen kulttuuriin takkuili: Ruoka oli pahaa, ilmasto ankea ja hovielämän kiemurat kävivät oppineiden miesten hermoille. Sairasteleva Bucer valitti surkeuttaan kirjeissään sekä lääkärilleen että vaimolleen. Lopulta pariskunta sopi, että Wibrandis matkustaisi miehensä luo. Wibrandis pakkasi tavaransa ja lähti kesällä 1549 vävynsä saattamana laivamatkalle yön selkään. Matkaseurueeseen kuului myös Paul Fagiuksen vaimo ja kaksi Wibrandiksen tytärtä.

Cambridgessä naisia odottivat sairaanhoitajan tehtävät. Paul Fagius kuoli jo marraskuussa 1549. Seuraavana keväänä naiset palasivat Strassburgiin; Fagiuksen leski lopullisesti, mutta Wibrandis ainoastaan hakeakseen loputkin perheestään Englantiin. Strassburgissa katoliset kovistelivat reformaattorin rouvaa, mutta Wibrandis onnistui palaamaan ehjin nahoin vanhan äitinsä, lastensa ja lapsipuoltensa kanssa Cambridgeen. Onnellista perhe-elämää ei kuitenkaan kestänyt kauaa, sillä Martin Bucerin tila huononi ja hän kuoli maaliskuun 1550 alussa.

Kuolema tanssii Hartmann Schedelin maailmankronikan (1493) sivuilla (kuva: Wikimedia Commons)

Wibrandis päätti siirtää perheen takaisin Strassburgiin. Kun kaupunkia koetteli seuraava ruttoepidemia, nelinkertainen leski muutti jälleen, tällä kertaa takaisin Baseliin. Mustaa surmaa oli kuitenkin turha paeta. 60-vuotias Wibrandis Rosenblatt menehtyi siihen Baselissa marraskuussa 1564. Toisin kuin oli ruttokuolemien yhteydessä tapana, häntä ei haudattu joukkohautaan, vaan toisen aviomiehensä Oekolampadin rinnalle Baselin tuomiokirkkoon. Tämä oli merkki siitä poikkeuksellisesta arvostuksesta, jota kaupunkilaiset tunsivat Wibrandis Rosenblattia kohtaan.

Wibrandis Rosenblattilla oli läpi elämänsä hyvät kortit käsissään reformaation avioliittomarkkinoilla, joilla sovitettiin toisiinsa ystävyyden, rakkauden, talouden turvaamisen, uskonnollisen yhteisymmärryksen, evankelisen perhekäsityksen ja lapsista huolehtimisen moninaisia tarpeita. Hän ei ole yksittäisiä kirjeitä lukuun ottamatta jättänyt jälkeensä mitään kirjallista eikä hän kohottanut julkisesti ääntään. Kuitenkin Wibrandis Rosenblatt toimi monessa samoin kuin saman kaupungin ”kirkkoäiti” Katharina Schütz Zell ja kauempana Wittenbergissä suurta taloutta hallinnut Katharina von Bora.

Itse ajattelen, että Wibrandis näki roolinsa evankeliumin edistäjänä nimenomaan tässä, miesten näkyvän työn mahdollistajana kulisseissa ja kotinsa näyttämöllä sen avointen ovien kautta. Liitot kolmen aktiivisen reformaattorin kanssa tuskin olisivat onnistuneet niin hyvin, ellei Wibrandis olisi jakanut heidän uskonkäsityksiään ja työskennellyt omalla sarallaan aivan yhtä tinkimättömästi yhteisten tavoitteiden edistämiseksi. Näin hän ei lopulta pelastanut ainoastaan Wolfgang Capitoa velkojien kidasta ja vaarallisten naisten sylistä, vaan huolehti siitä, että Oekolampad, Capito ja Bucer kukin vuorollaan pystyivät elämään ja työskentelemään selusta mahdollisimman turvattuna.

Päivi Räisänen-Schröder

 

Kirjallisuus:

Susanna Burghartz, Wibrandis Rosenblatt – Die Frau der Reformatoren, Theologische Zeitschrift 60 (2004), 337– 347.

Sitaatit suomennettu vapaasti teoksista Roland Bainton, Frauen der Reformation von Katharina von Bora bis Anna Zwingli, Gütersloh 1995, s. 84 -102, ja Sonja Domröse, Frauen der Reformationszeit, Göttingen 2011, s. 87-100.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s