Turun kirkolliskokous 2018 ja Luther

Blogimme on päässyt uinailemaan viime kuukausina talviunta muiden kiireiden vuoksi. Viime viikolla Turkuun kokoontunut kirkolliskokous kirvoitti kuitenkin jälleen kielenkannat, ja aktiivisempi kirjoituskausi on tätä myöten jälleen alkamassa.

Kirkolliskokous aloitti työskentelynsä viime viikon maanantaina 14.5.2018 ja keskusteli viikon aikana monista asioista. Kirkon ylimpänä toimielimenä se käsittelee muun muassa kirkon oppia, lainsäädäntöä, taloutta ja hallintoa. Kirkolliskokous kokoontuu kahdesti vuodessa: toukokuussa ja marraskuussa. Yksi tämänkertaisessa kirkolliskokouksessa käsitellyistä asioista on ollut aloite kirkon avioliittokäsityksen laajentamisesta. Taustalla on viime vuoden puolella tehty edustaja-aloite, jossa tavoitteena on, että myös homoseksuaalit voivat solmia avioliiton kirkossa (aloite löytyy täältä edustaja-aloitteiden joukosta otsikolla ”Edustaja-aloite 1/2017 kirkolliskokoukselle: Kirkon avioliittokäsityksen laajentaminen”).  Aloitteesta on tehty puolestaan perustevaliokunnan mietintö (löytyy mietintöjen joukosta otsikolla ”Perustevaliokunnan mietintö 1/2018 edustaja-aloitteesta 1/2017: Kirkon avioliittokäsityksen laajentaminen”), jossa valiokunnan enemmistö ei päätynyt kannattamaan avioliittokäsityksen laajentamista. Viisi valiokunnan jäsentä jätti kuitenkin mietintöön eriävän mielipiteen, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, etteivät he hyväksyneet perustevaliokunnan päätöstä. Kirkolliskokous päätyi viime perjantaina siihen, ettei avioliittokäsitystä laajenneta.

800px-Rainbow_flag_breeze21Aihe herätti, kuten arvata saattaa, runsaan joukon mielipiteitä ja siten erilaisia puheenvuoroja useampana päivänä. Osa edustajista keskittyi teoreettiseen pohdintaan, osa kertoi omakohtaisia kokemuksia, mutta kaikki puhujat ilmaisivat selkeästi sen, kumpaan leiriin tunsivat kuuluvansa – avioliittokäsityksen laajentamista vastaan vai sen puolesta. Itseäni kiinnostaa perustevaliokunnan mietinnössä erityisesti tapa, jolla Lutherin ajattelua on käytetty osana luterilaiseen avioliittoteologiaan liittyviä perusteita. Keskeiset Lutherilta ja muilta reformaattoreilta löydetyt argumentit ovat seuraavat (lainattu mietinnön sivuilta 29-31):

  • Avioliitto on Jumalan asettama
  • Avioliiton osapuolet ovat mies ja nainen
  • Avioliiton tärkein tehtävä on lasten synnyttäminen ja kasvattaminen
  • Avioliitto on julkinen ja solmittava julkisesti
  • Molempien puolisoiden tulee pitää toista sukupuolta Jumalan lahjana
  • Avioliittoon kuuluu ristin kantaminen
  • Molempien seksuaalisista tarpeista on huolehdittava
  • Avioliitto on Jumalan asettamana kuitenkin yhteiskunnallisen järjestyksen piiriin kuuluva asia

On sanomattakin selvää, että kaikki edellä mainittu pitää paikkansa ja on löydettävissä esimerkiksi Lutherin teksteistä. Tällaisinaan nämä argumentit tukevat ajatusta siitä, ettei kirkollista vihkimistä tulisi laajentaa homoseksuaaleihin. Tässä tulee kuitenkin minun näkökulmastani mutta. Tuo mutta liittyy siihen, missä määrin voimme perustella 2010-luvun tilannetta 1500-luvun kannanotoilla ja asenteilla sekä siihen, millä tavoin esimerkiksi Lutherin tekstejä käytetään ja mitä sieltä nostetaan esiin. Toki mietintö perustuu paljon muuhunkin kuin Lutherin tekstien käyttöön. Koska hänet on kuitenkin nostettu auktoriteettina esiin, on syytä ottaa muutama ajattelemisen arvoinen seikka esiin Lutherin käsityksestä avioliitosta. Kirkolliskokouksessa Lutherin käyttämiseen puuttui ansiokkaasti teologian tohtori, kirkkoherra Aulikki Mäkinen, joka kirjoitti asiasta myös lyhyesti blogissaan Provinssi bloggaa ja jonka myötä Luther oli Helsingin Sanomissakin esillä.

Perustevaliokunnan mietinnössä todetaan, että

”Luther yhtyi kirjoituksissaan nykypäivän valossa patriarkaaliseen naiskuvaan. Miehet hoitivat julkisia tai fyysisesti raskaita tehtäviä ja naiset keskittyivät kodin piiriin. Miehen tuli ohjata vaimoaan, vaikkakin lempeällä tavalla.”

Vaikka patriarkaalisuus on mainittu mietinnössä, sen liittäminen ainoastaan naissukupuoleen ei tuo asian merkitystä täydellä tavalla esiin. Patriarkaalisuus ja sukupuolten välinen hierarkia ei liittynyt ainoastaan naisiin vaan se oli lähtökohta Lutherin ja kumppaneiden koko ihmiskäsityksessä ja sitä myöten myös lähtökohta heidän käsityksessään avioliitosta. Naisen luominen ylipäänsä oli Lutherille seurausta miehen tarpeesta, kuten hän selvitti asiaa Ensimmäisen Mooseksen kirjan selityssaarnoissaan 1520-luvulla:

”Nainen on luotu tarkoitusperäisesti, auttamaan miestä, ei mielihyvän vuoksi.” (WA 14, 126b. Genesis-saarnat 1523-1524.)

Naisen olemassaolo oli siten sidottu hänen elämäntehtäväänsä miehen auttajana, kuten paitsi tästä myös monista muista kohdista Lutherin tekstejä voi lukea. Naisen heikommuus sukupuolena sekä hänen alisteinen asemansa suhteessa mieheen säilyi pohjavireenä Lutherin ajattelussa läpi hänen elämänsä, vaikka hän pehmentyikin vuosien varrella monissa kysymyksissä. Tästä hyvänä esimerkkinä on vertaus auringosta ja kuusta, joka oli hyvin tuttu hänen aikalaistensa keskuudessa:

”Nainen on mieheen verrattuna erilainen olento – –. Vaikka Eeva oli mitä erinomaisin olento – – hän oli kuitenkin nainen. Sillä kuten aurinko on erinomaisempi kuin kuu (vaikka kuu myöskin on mitä erinomaisin), niin nainen, vaikka hän onkin mitä kaunein Jumalan työ, ei ole kuitenkaan tasa-arvoinen miehen kanssa kunniassa ja arvokkuudessa.” (WA 42, 51. Genesis-luennot 1535-38.)

Sukupuolten väliseen hierarkiaan kuului myös ns. normaalin perheväkivallan hyväksyminen. Vielä 1510-luvun loppupuoliskolla Luther neuvoi miehiä fyysisesti kurittamaan tottelemattomia vaimojaan. Vajaat kymmenen vuotta myöhemmin hän kuitenkin totesi muun muassa eräässä avioliittoa käsittelevässä saarnassaan, ettei aviomies saanut käyttää väkivaltaa vaimoaan kohtaan. Muutos ei ole kuitenkaan näin yksioikoinen. Luther otti kantaa esimerkiksi erään pariskunnan aviokriisiin, joka oli puhjennut vaimon uskottomuuden vuoksi. Mies oli yrittänyt puukottaa vaimoaan tämän seurauksena. Luther, joka kirjelmöi asian tiimoilta suuntaan jos toiseen, ei kertaakaan tuominnut miehen toimintaa vaan päinvastoin, piti miestä uhrina ja surkutteli tämän huono-osaisuutta. Vaimo sai nähtävästi ansionsa mukaan Lutherin mielestä.

Yleisesti ottaen 1500-luvun alun yhteiskunnassa miesten oikeus vaimojensa yli oli itsestäänselvyys. Väkivallan käyttäminen oli hyväksyttävä aviomiesten vallankäytön osa, jolla he turvasivat asemansa perheen päänä. Se liitettiin vahvasti myös miehisen kunnian säilyttämiseen. Niin sanottu normaali kotiväkivalta oli osa perhearkea, eivätkä kanoninen oikeus tai esimerkiksi reformaattorit pitäneet sitä suurena ongelmana. Oikeusistuimet hyväksyivät monissa tapauksissa vaimojen kurittamisen, mutta pyrkivät säätelemään sen rajuutta erilaisin määrityksin. Miehiltä kiellettiin esimerkiksi väkivalta, joka johti verenvuotoon, tai määriteltiin kepin paksuus, jota vaimon kurittamiseen sai käyttää. Useimmiten linja oli, että aviomiehen peukalon paksuinen keppi oli vielä hyväksyttävä väline.

Perustevaliokunta on Lutherin ja reformaation parissa tekemänsä työn perusteella todennut mietinnössään (s. 32):

”Raamattu ja luterilaiset tunnustuskirjat muodostavat kirkon tunnustusperustan. Reformaattorien opetuksessa avioliitosta on elementtejä, jotka ovat aikasidonnaisia. Niitä ovat vähintäänkin reformaattorien yksittäisiin tilanteisiin antamat sielunhoidolliset neuvot. Nämä eivät kuitenkaan kuulu kirkon tunnustusperustaan. Valiokunnan enemmistön näkemyksen mukaan luterilaisen avioliittoteologian – – tunnustuskirjoista nousevat yleiset periaatteet ovat edelleen ajankohtaisia ja kirkolle normatiivisia.”

Statue_of_Martin_Luther_outside_St._Mary's_Church,_Berlin_01
Lutherin patsas ja nykypäivä Berliinissä. Kuva: Wikimedia Commons.

Itse tahtoisin kysyä, kuka määrittelee sen, mikä reformaattorien opetuksessa on aikasidonnaista ja mikä taas kirkolle normatiivista. On aivan keskeinen kysymys, mitä valitaan säilyttää ja mitä ei – sillä valinnoista on aina kyse historiaa tutkittaessa ja tulkittaessa. Otetaanko Lutherilta ja kumppaneilta ajatus miehen ja naisen välisestä avioliitosta Jumalan luomistahtona – ja lankeemuksen vahvistamana – sekä ajatus sukupuolista erilaisina, toisiaan täydentävinä kumppaneina? Tämä painotus toki löytyy Lutherin kirjoituksista hyvin vahvasti. Sivuutetaanko kuitenkin samalla esimerkiksi kysymykset siitä, että sukupuolten välinen hierarkia oli itsestään selvä lähtökohta avioliitossa, jossa nainen oli sekä konkreettisesti että kuvainnollisesti holhottava ja mies holhooja?

Entä kysymys esimerkiksi väkivallankäytöstä, joka kuului hierarkkiseen aviosuhteeseen, vieläpä lähes yhtä lähtökohtaisesti kuin esimerkiksi vaade aviovelvollisuuden täyttämisestä? (Aviovelvollisuus = molempien kumppanien seksuaalisten tarpeiden tyydyttämisen vaade, joka perustuu Paavalin ajatukseen siitä, että puolisot antavat omat kehonsa toistensa käyttöön solmiessaan avioliiton.) Mainittakoon, että aviovelvollisuuden täyttäminen nähdään mietinnössä nimenomaan positiivisena asiana. Lutherin tekstejä voi kuitenkin tulkita myös niin, että hän piti jossakin määrin luonnottomana tilannetta, jossa nainen joutuisi olemaan aktiivinen osapuoli ja vaatimaan aviovelvollisuuden täyttämistä mieheltään. Näin siksi, että naisen rooli oli olla passiivinen ja miehen aktiivinen.

Luther kuten hänen aikalaisensakin odottivat eri sukupuolilta erilaista käyttäytymistä, joko mies- tai naiskehon tuottamaa sellaista. Tänä päivänä, tieteellisen tiedon lisääntyessä yhä useampi meistä ajattelee, että kysymys sukupuolesta on monimuotoinen eikä kahtiajako miehiin ja naisiin kuvaa kaikkea todellisuutta. Ei ole myöskään niin, että tiettyyn biologiseen kehoon liittyisi itsestäänselvästi tietynlaista käyttäytymistä tai ajattelua, kuten reformaattorit ajattelivat viisisataa vuotta sitten. Tämän päivän päätöksenteossa on tarkkaan ja kriittisesti harkittava, miten käytämme historiaa argumenttina – mitä nostamme esiin ja minkä vuoksi. Menneisyyden ihmiset ja tekstit saadaan palvelemaan monenlaista asiaa, jos niin halutaan.

Sini Mikkola

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s