Luther-bingo

Vuonna 2003 valmistunut kanadalaisen Eric Tillin ohjaama Luther oli suuren budjetin historiaelokuva, jota tähdittivät maineikkaat näyttelijät. Nimirooliin oli kiinnitetty salskea Joseph Fiennes, joka oli niittänyt suosiota muun muassa 1500-luvun Englantiin sijoittuvissa elokuvissa Elizabeth (1998) ja Shakespeare in Love (1998). Sivuosissa loisti monta pitkän linjan konkaria, maineikkaimpana viimeisen elokuvaroolinsa vivahteikkaasti tehnyt Sir Peter Ustinov Saksin vaaliruhtinaana Fredrik Viisaana.

Tämä elokuva on pian jälleen mahdollista nähdä valkokankaalla, sillä se esitetään 19. lokakuuta osana Helsingin Goethe-instituutin armoa käsittelevää elokuvasarjaa. Hieno juttu – olisi luullut tämän filmin näkyvän merkkivuodessa enemmänkin, sillä se on kuitenkin 2000-luvun toistaiseksi näkyvin reformaatiota kansainvälisesti käsittelevä elokuva, joka keräsi aikanaan paljon katsojia ja herätti kiinnostavaa keskustelua historian ja elokuvan suhteesta. Nimenomaan näin merkkivuonna olisi paikallaan pohtia, kuinka reformaation tapahtumat ja henkilöt taipuvat populaariksi kertomukseksi; mitä kerrotaan ja miten – sekä mitä jätetään pois. Ja: voidaanko jotain kertoa eri tavalla kuin tähän saakka on ollut tapana? Onko esimerkiksi mahdollista kertoa Lutherin tarinaa näyttämättä täyteen ilmoituksia naulattua Wittenbergin linnankirkon ovea?

Taiteilija Ferdinand Pauwelsin (1830-1904) näkemys Lutherista teesejä naulaamassa (kuva: Wikimedia Commons)

Yritin katsoa elokuvan etukäteen. Se osoittautui vaikeaksi. Jouduin lopettamaan reilun 20 minuutin jälkeen, sillä en kestänyt enää. Kuten monissa aikanaan ilmestyneissä arvosteluissakin todettiin, elokuva on tyylipuhdasta luterilaista hagiografiaa, jossa Luther on ehdoton hyvis ja katolilaiset pahiksia, lukuun ottamatta sympaattisena kuvattua rippi-isä Johann von Staupitzia. Reformaation vaikutukset ovat kauttaaltaan positiiviset, vaikka loppupuolella näytetäänkin kuvia raa’asti tapetuista talonpojista. Mutta elokuvan opetus on, että nämä olivat itse syypäitä onnettomaan loppuunsa. Elokuvan Luther kauhistelee verenvuodatusta, mutta mainitsematta jää, että tosielämän Luther valitsi empimättä puolensa valtaapitävien riveissä ja vaati kapinallisille kuolemanrangaistuksia. Puhumattakaan siitä, että elokuva sekoittaa iloisesti uudistusten suunnasta paikallisesti vääntäneet Wittenbergin levottomuudet – Lutherin ollessa Wartburgissa 1521/22 – laajamittaiseen talonpoikaissotaan, jota käytiin eri puolilla saksankielisiä maita vuosina 1524/25.

Koska elokuvan kerronta päättyy vuoden 1530 Augsburgin valtiopäiviin ja Augsburgin tunnustukseen, luterilaisten valtakunnallisesti tärkeään erävoittoon, elokuvantekijät välttyvät samalla kätevästi ottamasta kantaa muihin ongelmallisiin teemoihin, jotka Lutheriin liittyvät – talonpoikien lisäksi esimerkiksi hänen suhtautumiseensa juutalaisiin.

Historiallisia epätarkkuuksia löytyy tästä niin kuin toki monesta muustakin historiallisesta elokuvasta. Kaikista niistä ei kannata vetää hernettä nenään. Nimeän kuitenkin muutaman häiritsevimmän (yllä mainittujen lisäksi), sillä ne pyrkivät tekemään reformaation menestystarinasta todellista suuremman.

Philipp Melanchthon, reformaatiohistorian tarpeeton sidekick? (Kuva: Wikimedia Commons)

Ensinnäkin Luther on tämän läpeensä miehisen ja individualismia korostavan elokuvan ainoa sankari, todellinen supersupersankari, jolla on muutamia tukijoita mutta sitäkin enemmän vastustajia. Kollegoista vain Andreas Karlstadt on saanut hieman näkyvämmän roolin, koska miesten välille puhkeaa tarinan edetessä kiivas konflikti uudistusten suunnasta ja voimankäytöstä. Sen sijaan Philipp Melanchthon loistaa elokuvan loppukohtausta lukuun ottamatta poissaolollaan. Kun Katharina von Bora vihdoin hiipii valkokankaalle – sänkitukkaisena, suoraan luostaripaon välineenä toimineesta sillitynnyristä – hän ryhtyy oitis (tai ainakin heti vedettyään ylleen kauniimmat releet) piirittämään Lutheria naimatarkoituksessa. Eilen nunna, tänään viettelijätär. Kaikki Sini Mikkolan von Bora ‑postauksen lukeneet tietävät, että näin ei oikeasti ollut asian laita. Ja edelleen: Lutherin ja von Boran liitto ei ollut ensimmäinen papin solmima avioliitto vaan Luther päinvastoin vaiheili asiassa pitkään. Mutta eiväthän sankarit vaiheile.

Lutherin ainutlaatuisuutta ja reformaation räjähdysmäistä ja totaalista menestystä alleviivaavat kaksi kohtausta Fredrik Viisaan kanssa. Ensimmäisessä vaaliruhtinas vakuuttuu Lutherin kannoista siinä määrin, että määrää mittavan reliikkikokoelmansa tuhottavaksi. Näin ei suinkaan käynyt, vaan Fredrik piti järkkymättä kiinni kokoelmastaan. Toisessa Luther tuo vaaliruhtinaalle henkilökohtaisesti oman kappaleen saksankielisestä Uudesta testamentista, jonka hän on kääntänyt Wartburgissa ollessaan. Tällaista tapaamista tuskin oli, ja ennen kaikkea: Luther ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka käänsi Raamatun tekstejä saksaksi. Varhaisia käännöksiä oli painettu ja luettu jo 1400-luvun puolella. Esimerkiksi Argula von Grumbachin isältään lahjaksi saama Raamattu oli tällainen ns. inkunaabeli eli kehtokirja. Toki Lutherin käännös oli kielellisesti vertaansa vailla ja sen vaikutushistoria on mittava. Mutta ei hänkään pyörää yksin keksinyt.

Näin paljon historioitsijan nillitystä! Vaan ei hätää. Tillin Lutherista saa kyllä aikaiseksi ihan kelvollisen, jopa viihdyttävän elokuvaelämyksen, kiitos blogimme kehittelemän Luther-bingon. Kas näin:

luther-bingo1.jpg

Ei muuta kuin leffa pyörimään ja kliseitä bongailemaan! Toimii myös muiden Luther-elokuvien ja ‑dokumenttien sekä mahdollisesti (kaikessa hiljaisuudessa) myös erityisen pönöttävien juhlavuosipuheiden kanssa. Täysi-ikäiset lukijamme voivat kokeilla sapluunaa kotioloissa myös juomaleikkinä – luonnollisesti täysin omalla vastuulla.

Päivi Räisänen-Schröder

 

Eric Tillin Luther-elokuvan arvosteluja verkossa esim.

The Guardian (1.3.2012)

The New York Times (26.9.2003)

Kristillinen elokuvasivusto Decent Films

Frankfurter Allgemeine Zeitung (29.10.2003)

Der Spiegel (30.10.2003)

MTV.fi (22.10.2004)

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s