Reformaation globaalia vaikutushistoriaa esillä Berliinissä

Maailmassa on noin 2,3 miljardia kristittyä, joten kristinuskon maailmanluokan merkitystä ei kukaan kiistäne. Toistaiseksi se on uskonnoista väkirikkain, vaikka islam onkin kirimässä kovaa vauhtia ohi. Mutta onko luterilaisuus globaali ilmiö? Entä reformaatio luterilaisuuden historiallisena alkujuurena? Nykykristityistä vain noin 72 miljoonaa on luterilaisia (ks. esim. Luterilaisen maailmanliiton tilasto vuodelta 2013). Reformaation sydänmailla Keski- ja Pohjois-Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa kristittyjen määrä on selvässä laskussa, kertovat puolestaan riippumattoman Pew Research Centerin tutkijoiden laatimat tilastot.

Reformaation juhlavuoden virallisessa retoriikassa näkyy kuitenkin selvä – ja sinänsä ihan ymmärrettävä – halu korostaa luterilaisuuden historiallista ja nykymerkitystä. Berliinissä huhtikuussa Deutsches Historisches Museumin tiloissa avattu näyttely Der Luthereffekt: 500 Jahre Protestantismus in der Welt (vapaasti käännettynä ”Luther-efekti: 500 vuotta protestantismia maailmassa”) on tätä taustaa vasten piristävä poikkeus.

IMG_0005
”Luther-Effekt”-näyttely Berliinissä on avoinna 5. marraskuuta 2017 saakka. (Kuva: Päivi Räisänen-Schröder)

Samalla näyttelyn konsepti ohittaa näppärästi kysymyksen nimenomaan luterilaisuuden vaikutuksista nostaessaan otsikkoon sen sijaan protestantismin laajempana käsitteenä. Yllä mainittuihin tilastoihin nojaten voi todeta, että siinä missä luterilaiset kirkot kamppailevat nykyisin kasvavan jäsenkadon kanssa, erilaiset vapaat ja karismaattiset suunnat onnistuvat houkuttelemaan ihmisiä. Siksi on hedelmällistä tarkastella, miten nämä erilaiset traditiot nousevat reformaation historiasta, ja kuinka luterilaisuus ja muut protestanttisen kristillisyyden muodot ovat muuttuneet kohdatessaan eri puolella maailmaa erilaisia kulttuureja ja perinteitä.

”Luther-Effekt”-näyttely kartoittaa tätä historiaa viiden vuosisadan säteellä viidessä historiallisessa ja maantieteellisessä kontekstissa. Saksankielisen Euroopan rinnalla uuden ajan alun luterilaisuutta esitellään Ruotsin esimerkin kautta, ennen kuin siirrytään Yhdysvaltojen kautta Etelä-Koreaan ja Tansaniaan, missä protestanttinen uskonnollisuus on voimissaan.

Kim Ki-chang, Marian ilmestys (The Annunciation), noin 1950. Enkeli Gabrielin sijaan Marialle ilmestyy nainen perinteisessä korealaisessa asussa. © Seoul Museum.

Koska oletan, että kotimaista yleisöä kiinnostaa ennen kaikkea ruotsalaisen reformaation ja luterilaisuuden esiin nostaminen näin suuressa kansainvälisessä näyttelyssä (ja koska nämä varhaiset vuosisadat ovat lähimpänä omaa erityisalaani), keskityn seuraavassa siihen. Jokaiselle, joka kynnelle kykenee, suosittelen kuitenkin lämpimästi näyttelyn muihin osiin tutustumista. Esimerkiksi Korean sodan aikana syntynyt, Kristuksen elämää kuvittava Kim Ki-changin (1913–2001) akvarellisarja on lukuisine adaptaatioineen todella kiinnostava ja kuvat sykähdyttävän kauniita. Kuvasykli on nyt ensimmäistä kertaa esillä Euroopassa.

Lähestyn Saksan ja Ruotsin osuutta pitkälti kuvien kautta, jotka näyttävät havainnollisesti, miten näyttely on rakennettu tilaan ja millaista aineistoa on esillä. Itse olin häkeltynyt erityisesti 1500-1600-lukujen tunnustuksellisten maalauksien vahvasta ilmaisuvoimasta. Kyllä kannattaa historioitsijan välillä nostaa katse ylös iänikuisista teksteistä! Esimerkiksi kuolinvuoteellaan makaava Englannin kuningas Henrik VIII jakamassa ohjeita ainoalle pojalleen ja kruununperijälleen Edvardille – ei ehkä länsimaisen taidehistorian huippuhetkiä, mutta miten herkullisen propagandistinen teos, täynnä meheviä yksityiskohtia! (Huomaa erityisesti paavin kansankielisen raamatunsanan painosta niksahtava niska.)

Esillä on myös 1600-luvun kuvitteellinen maalaus protestanttisista reformaattoreista saman pöydän ääressä, yhtenäisenä rintamana vanhan kirkon edustajia vastapäätä. Lutheria lukuunottamatta kaikilla reformaattoreilla on komeat parrat.

”Luther-Effekt”-näyttelyssä on varsin johdonmukaisesti pyritty esittelemään henkilöitä ja ilmiöitä perinteisen reformaation sankaritarinan ulkopuolelta. Erilaiset radikaalit ryhmät ovat esillä, samoin kuin protestantismin saamat muodot esimerkiksi Englannissa, Alankomaissa ja Ranskassa uuden ajan alussa, samoin kastajaliikkeiden edustajat. Naisia näkyy kuvissa ja esineissä, ja reformaation naiskirjoittajista porvaristaustainen Ursula Weyda (n. 1504 – n. 1565) on saanut pamflettinsa esille.

Ruotsalaisia esimerkkiluterilaisia. (Kuva: Päivi Räisänen-Schröder)

Ruotsin osuus alkaa avaralla tilalla, jossa menneisyyden ja nykyisyyden ihmiset (muiden muassa Astrid Lindgren, kuinkas muuten, kun saksalaisten Ruotsi-kuvasta on kyse!) todistavat luterilaisuuden merkityksestä itselleen. Seuraava huone havainnollistaa reformaation aatteiden konkreettista leviämistä pohjoiseen kirjojen ja ihmisten välityksellä. Mikael Agricolan kaltaisten oppineiden lisäksi vitriininsä saa myös radikaali saarnaaja Melchior Hoffmann (n. 1495 – n. 1543), siviiliammatiltaan turkkuri, joka kiersi Tallinnaa ja Tukholmaa myöten levittämässä apokalyptisiä näkemyksiään.

Ruotsin 1500–1700-lukujen virallisen luterilaisen kulttuurin ohella näyttely käy valtakunnan maantieteellisillä ja kulttuurisilla rajamailla käsitellessään yhtäältä herrnhutilaisia reformaation yhtenä Ruotsissa vaikuttaneena vähemmistönä. Toisaalta muistutetaan myös Ruotsin saamelaisalueillaan harjoittamasta lähetystyöstä ja sen ristiriitaisista vaikutuksista paikallisten elämään. Jälleen esille pannuilla maalauksilla on merkitystä erityisesti visuaalisena yrityksenä puolustaa tai juurruttaa virallisia ihanteita. Vastaavasti kuvat saamelaisista on maalattu vahvasti toiseuttavien etnologisten ja uskonnollisten lasien läpi, kuten Lapin asukkaiden tapoja kuvaavasta maalauksesta 1600-luvulta voi nähdä.

”Dis sint de Sitten von Lappland”, ennen vuotta 1668. © Staatliche Schlösser, Burgen und Gärten Sachsen, gemeinnützige GmbH, Burg Kriebstein / PUNCTUM / Bertram Kober

Kokonaisuudessaan näyttely on antoisa ja ajatuksia herättävä. Sanomalehti Tagesspiegelin arviota siteeraten voi virkistyneenä todeta, että nimestään huolimatta

”Lutherista on tässä näyttelyssä nähtävissä vain vähän. Tämä johtuu siitä, että luterilaiset ovat globaalissa näkökulmassa näytelleet toissijaista roolia”.

Seuraavalla käynnillä toivon itse voivani irtautua eurosentrisestä näkökulmastani ja tutustua perusteellisesti reformaation vuorovaikutukseen tansanialaisen ja eteläkorealaisen kulttuurin kanssa sekä tutkiskella lähemmin kallisarvoisen kveekarinuken historiallista kontekstia 1800-luvun Yhdysvalloissa.

Päivi Räisänen-Schröder

Näyttely ”Der Luther-Effekt” on nähtävissä Berliinissä 5.11.2017 saakka (Martin-Gropius-Bau, Niederkirchnerstraße 7, 10963 Berlin). Kirjoittaja kiittää museota luvasta käyttää näyttelyn kuva-aineistoa.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s