Miksi bloggata reformaation historiasta?

Reformaation merkkivuoden pyörähdettyä käyntiin uudet ja vanhat mediat ovat tuottaneet jo ilahduttavan paljon reformaatioon ja Lutheriin liittyviä kirjoituksia, ja myös monenlaista reformaatioaiheista tapahtumaa on suunnitteilla. Monissa niissä lähestytään Lutherin ja reformaation merkitystä korostetusti nykyhetkestä käsin. Mikko-Pekka Heikkinen kirjoitti Hesarissa 6.1.2017 hauskasti ja nasevasti, kuinka nyky-Luther olisi ärhennellyt sosiaalisessa mediassa kirkollisista epäkohdista ja tylyttänyt paavia twiitti twiitin perään.

Tieteen päivillä on puolestaan luvassa ajankohtaista keskustelua luterilaisen ja moniuskontoisen Suomen suhteesta perjantaina 13.1.2017. Keskustelun keskeinen teema, vapaus, on tilaisuuden järjestävän reformaation merkkivuoden tutkimusyhteyksien verkoston mukaan luterilaisen perintömme ytimessä. Tilaisuutta taustoittavassa verkkokirjoituksessa esitetään monta hyvää huomiota luterilaisuuden juurista suomalaisessa kulttuurissa, jotka ulottuvat niin syvälle arkeemme ja ajatteluumme, että emme aina edes miellä niitä reformaatiosta juontuvaksi. Jutussa haastateltu dosentti, piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen toteaa esimerkiksi osuvasti, kuinka ”suomalainen ateisti on luterilainen ateisti”, jonka ajattelutavassa heijastuu protestanttinen perinne, vaikka henkilö ei sitä itse sellaiseksi mieltäisikään.

Nykyhetkeen fokusoimisessa reformaation merkkivuonna ei ole mitään vikaa. Tulkitsemme perinteitä aina oman aikamme ja kokemuksemme kautta. Lutherin teeseissään esiin nostamien vaatimusten päivittäminen 2010-luvun kielelle voi auttaa meitä ymmärtämään paitsi Lutheria myös hahmottamaan omaa ympäristöämme uudella tavalla.

Silti tunnen historioitsijana aina pientä epämukavuutta, kun historia näin selvästi yritetään häivyttää nykyhetken tarpeiden alle, aivan kuin historia olisi – niin kuin ilmeisen monen mielestä onkin – pölyistä, turhaa ja vanhentunutta ”taaksepäin tähyilyä”. Itse näen asian toisin. Ellen ymmärrä, mikä Lutherin ja muiden muutosta vaatineiden aikalaisten ajatuksissa herätti 1500-luvulla vastakaikua, toivoa ja innostusta, en pysty myöskään näkemään, miten niin voisi käydä nykyhetkessä. En hahmota, kuinka yksittäisen munkin teesit saattoivat saada aikaan lumivyörynomaisia muutoksia (niin kuin historiankirjoituksessa on totuttu toistamaan) kirkossa ja yhteiskunnassa, joiden vaikutukset näkyvät vielä tänäkin päivänä. Yksinkertaisesti: en pysty vastaamaan kysymykseen, missä nyt seisomme, ellen tähyä eteen, taakse ja ehkä sivullekin.

Itselleni menneisyyden ihmisiin ja heidän elämänpiireihinsä tutustuminen on aina ollut suuri lohdun ja innostuksen lähde. Inhimillisen ilon, surun ja huolen aiheet kun ovat pysyneet pitkälti samoina halki vuosisatojen, vaikka sosiaaliset, poliittiset ja kulttuuriset murrokset ovatkin painaneet niiden käsittelyyn kulloisenkin ajan leiman.

14596905430_204fa37dcb_h.jpg
”Valmista tuli! Kukahan tän lukis?” (Kuva: Internet Archive Book Images)

Reformaation leviämistä on selitetty monenlaisilla tekijöillä kuten kirjapainotaidon tuomilla teknisilllä mahdollisuuksilla, Lutherin valovoimaisella persoonalla ja myöhäiskeskiajalta lähtien kasvaneella muutospaineella.

Nämä ovat hyviä argumentteja, mutta nähdäkseni varsinainen pointti on kuitenkin tämä: Ihmiset tekivät reformaation, eivät pelkät aatteet tai innovaatiot. (Kyllähän aikamme somekin perustuu siihen, että sinne vuodatettuja purkauksia lukee, levittää ja kommentoi joku.) Lisäksi, kun käännämme katseemme menneisyyden ihmisiin iloineen ja suruineen, eteemme avautuu värikylläinen panoraama täynnä löytämisen ja oivaltamisen iloa. Historia on yksinkertaisesti loputtoman kiinnostavaa – ja usein peräti hauskaakin!

Päivi Räisänen-Schröder

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s